tiistai 26. toukokuuta 2015

Loppusuora häämöttää...

Vaikka vielä on paljon tekemistä opintojen parissa. Aie on valmistua jouluksi, hieman myöhemmin kuin alkujaan oli suunnitteilla.

Aikuisopinnot, ilta-aikaan. Opiskele työn ohessa. Tee työharjoittelut työpaikallasi. Ota haaste vastaan ja opiskele englanniksi. Kuulostaa hyvälle! Onkin sitä, mutta tuo omat haasteensa!

Tahdoin korkeamman tutkinnon. Opiskelen itseäni varten, niinkuin kaikki me. Itselläni vain on alla parisenkymmentä vuotta työelämää ja useampi tutkinto, joten uskon, että olisin pärjännyt ihan ilman tätäkin koulutusta. Tahdoin haastaa itseni ja sitä tämä neljävuotinen matka on totisesti ollut, antoisaa, mutta haastavaa.

Neljään kouluvuoteen, täysipäiväisesti työssä käyvänä, on mahtunut monen monta työtuntia ja valvottua yötä, jotta saa tehtävät palautettua ajallaan tai luettua kokeisiin. Silti kouluprojekti on venynyt, syyttäisin tästä työnarkomaniaani. En osaa kieltäytyä työstä ja katson tässä vaiheessa elämääni työn menevän aina opintojen edelle, valitettavasti.

Tämän vuoden tilanne on ollut taas ihan jotain muuta kuin työelämän ja opintojen yhdistämistä. Viimeiset viisi kuukautta olen opetellut yhdistämään perhe-elämää ja opintoja ja melkein väittäisin onnistuneeni siinä suhteellisen hyvin. Kursseja kun on enää muutama suorittamatta, tehtäviä kyllä senkin edestä palauttamatta ja sitten tuo taka-alalla kasvanut ajatus opinnäytetyöstä, se tulisi vielä kesän aikana aloittaa.

Olo on aikalailla huojentunut kun nämä hommat näyttävät vähenevän tekemällä. Olen asettanut tavoitteekseni suoritua varsinaisista kouluhommista lokakuuhun mennessä, jotta voin viettää kuukauden ulkomailla, ihan vain lomaillen ja nauttien tekemättömyydestä! Sitä kohden siis!

Tsemppiä kaikille opintojensa kanssa painiville :)

Terhi

5 kommenttia:

  1. Huh, kuulostaapa aika rankalta tahdilta! Tsemppiä sinulle, olet jo loppusuoralla :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Tsemppiä myös itsellesi opintojen kanssa!

    VastaaPoista
  3. Olipas hieno loppukommentti: tutkinto-opinnot tosiaan loppuvat tekemällä. Töissä tilanne onkin monesti toinen. Sitä riittää, vaikka kuinka ahkeroisi. :/

    VastaaPoista
  4. Ymmärrän tuskasi, itse olen myös aikuisopiskelija. Blogin kirjoittaminen ei todellakaan ollut se mun juttu- vaan täällä ollaan. Elämä yllättää =))

    VastaaPoista
  5. Tsemppiä loppurutistukseen! Tästä saa ammennettua itselleenkin puhtia. :)

    VastaaPoista